sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Surun keskellä

Blogin pieneen lomaan oli oma syynsä, ja siskoni tekikin jo aiheesta postauksen, pääset lukemaan sen tästä. En ensin ajatellut kertovani koko asiasta missään somessa, mutta koska tämä nyt vaikuttaa niin paljon myös blogiin, niin koen reilummaksi edes vähän avata asiaa ennen kun jatketaan normaalien postauksien parissa. Kun läheisemme sairastui, tottakai se pelästytti. Ajattelin mielessäni, että onkohan se nyt menoa. Toisaalta ajattelin kokoajan, että kyllä hän parantuu, ja elämä jatkuu. En kai missään vaiheessa oikein osannut ajatella kuinka vakavasta asiasta oli kyse, koska ulospäin sitä ei nähnyt millään tavalla. En millään halunnut pyöritellä päässäni ajatusta, että tämä saattaisi olla viimeinen kesä. 


On äärimmäisen raskasta yrittää surra ja käsitellä asiaa, kun on kokoajan kiinni Viljamissa. Tottakai se osittain helpottaakin tätä, kun ei ehdi suremaan ja on pysyttävä arjen rutiineissa kiinni. Välillä vaan ajatukset ei pysy kasassa ja on itkettävä. Onneksi Viljami ei vielä ymmärrä miksi äiti välillä itkee ja on surullinen. Olisi rankkaa esittää vahvaa, jos sitä ei ole. Nyt mä keskityn suremaan rauhassa, ja kirjoittelen kun siltä tuntuuu. Toivon teiltä siis ymmärrystä sen asian suhteen.


Aamuna kauniin kesäisen
hiljeni sydän kultainen.
Vei Herra kotiin väsyneen,
otti syliin sairaan ja uupuneen.
hänet Taivaan rauhaan kantoi.



perjantai 28. heinäkuuta 2017

Kesäpuuhaa perheille Ikaalisissa

Yhteistyössä Perheblogit.fi ja Ti-Ti Nallen Talo

Vietettiin viime lauantaina Perheblogien ensimmäistä perhepäivää, jonka idea oli siis koota yhteen meidän bloggaajia perheineen, ja viettää mukavaa kesäpäivää. Saimme yhteistyön merkeissä järkättyä mukavaa kesäpuuhaa perheille Ikaalisissa Ti-Ti Nallen talossa. Ti-Ti Nallen Talo sijaitsee Ikaalisten kylpylän alueella, noin tunnin ajomatkan päässä Tampereelta. Ti-Ti Nallen Talo on 1000 neliön vanha hirsitalo, josta löytyy kaikkiaan noin parikymmentä erilaista huonetta. Pihalla on myöskin paljon puuhaa, kuten lampaiden ruokintaa, metsäretki, keppihevosrata ja järviristeily Ti-Ti Nallen kanssa! Alueelta löytyy myös Ti-Ti Nallen Kaffila, jossa nautimmekin päivällä nakkisoppaa, sämpylöitä ja kahvia. 

kesäpuuhaa perheille

kesäpuuhaa perheille

Päivämme alkoi aamulla kello 11, kun Ti-Ti Nallen talon ovet aukesivat. Saimme kierrellä itseksemme ympäri taloa, ja tervehtiä kaikkia Nalleja. Olimme Teemun kanssa hyvin positiivisesti yllättyneitä, kuinka paljon erilaista tekemistä sieltä löytyi! Oli musiikkihuonetta, jossa sai soittaa erilaisilla soittimilla, Nikkarointihuoneessa oli nauloja, vasaroita ja sahoja. Siellä sai nikkaroida ihan itse mitä halusi ja viedä tekeleensä kotiin. Taiteilijahuoneessa sai maalata ja piirtää, Tarinahuoneessa istua kuuntelemaan tarinoita tai etsiä Piilopaikka rappusten alta ja mennä aikuisia piiloon. Puuhaa löytyy siis monenlaista, ja tässä oli niistä vasta osa lueteltuna! Sekä ulkoa, että sisältä löytyy esiintymislava, jossa on tanssituokioita muutaman kerran päivässä Nallejen seurassa. 

kesäpuuhaa perheille

kesäpuuhaa perheille

kesäpuuhaa perheille

kesäpuuhaa perheille

kesäpuuhaa perheille

kesäpuuhaa perheille

kesäpuuhaa perheille

kesäpuuhaa perheille

Lähtiessämme pois, saimme matkaamme vielä lahjakassit, josta löytyi esitteitä, sekä Ti-Ti Nalle cd ja DVD. Viljamin vähän kasvaessa aiomme ehdottomasti popittaa samoja lauluja, joita itse olen nuorempana kuunnellut. Pääsimme juttelemaan Riitan kanssa, ja hän kertoi kuinka talossa käy sellaisia vanhempia, jotka ovat itse fanittanut Ti-Ti Nallea, ja nyt fanitus on siirtynyt lapsiin. Ikaalisista löytyy siis mahtavaa kesäpuuhaa perheille, suosittelen ehdottomasti käymään, koska me ainakin yllätyttiin todella positiivisesti. Aiotaan ehkä jo ensi kesänä viedä Viljami katsomaan Nalleja uudestaan!

Kiitos LapsiparkkiKun Äiti KelaaNorudemuIhan vaan tavismutsi ja Tossavaisen toinen sukka sekä teidän perheet, oli mahtava päivä! 

perjantai 21. heinäkuuta 2017

Väsynyt äiti jää lomalle!

Blogi jää nyt pienelle kesätauolle. Lomailemme hetken ja nautimme toisistamme. Pitäkää tekin toisistanne huolta, palataan ensi viikolla uusien juttujen parissa! <3


keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Viljami seitsemän kuukautta

Viljami täytti tänään seitsemän kuukautta. Taas saan todeta kuinka aika juoksee ja taas on yksi kuukausi kulunut ja meidän poika kasvanut hirveän paljon! Kuukausi sitten aloittelimme kiinteiden maistelua, ja ollaankin edistytty ihan hyvin. Aamuisin ja iltaisin Viljami syö puuroa, päivällä kaksi tai kolme kertaa joko soseita tai jotain sormiruokaa. Nyt kun vihdoin kaksi hammasta puhkesi, niin voimme alkaa lisätä sormiruokailua, sillä ilman hampaita olen kokenut sen hieman haastavaksi. Uusien makujen totuttelu on sujunut melko vaivatta ja Viljami onkin oppinut jo syömään melko siististi alun sotkemisen jälkeen. Ikean hihalliset ruokailuun tarkoitetut essut on muuten ihan parhaita! 


Ryömimisen lisäksi Viljami on oppinut konttaamaan ja meneekin aivan järjetöntä vauhtia. Hän myös nousee taitavasti tukea vasten seisomaan, ja steppaa jaloillaan menemään minkä kerkiää. Aina jos on joku mitä vasten pystyy nousemaan, niin hän nousee. Istuminen onnistuu jo ilman tukea, eikä aina pää kopsahda maahan kaatuessa, vaan Viljami osaa jännittää niskaansa niin ettei pää ole ensimmäisenä maassa. Kaikki mahdollisimman äänekkäät lelut on Viljamin lemppareita, ja etenkin sellaiset joista kuuluu kova ääni kun hakkaa lattiaan. Välillä sitä toivoisi, että asuisi rivitalossa, eikä alapuolella olisi ketään... Olemme harjoitelleet omassa sängyssä nukkumista, mutta toistaiseksi se on hieman huonolla mallilla, sillä minä olen öisin niin väsynyt, että Viljamin kitistessä omassa sängyssä nappaan hänet viereeni, ja siinä hän yleensä nukkuu aamuun asti. En tiedä mitä minun pitäisi tehdä, jotta pysyisin sen verran hereillä ja tolkuissani että saisin hänet syöttämisen jälkeen siirrettyä takaisin omaan sänkyyn. Imetän edelleen, enkä ole edes ajatellut lopettavani vielä, joten sen suhteen meidän yöt jatkuvat edelleen katkonaisina. Onneksi hänelle on kuitenkin muodostunut jo selkeä rytmi nukkumaanmenon ja heräämisen kanssa, joten saan itsekin yleensä tarpeeksi unta. 

Niin ne kuukaudet vierii ja lapset kasvaa. Jos Viljami jatkaa kasvua ja kehitystä tätä tahtia, niin hän kävelee ennen kuin täyttää vuoden. Meidän neuvolakäynnit on nyt harventunut kahden kuukauden välein, joten tässä kuussa meillä ei ole neuvolaa. Kuukauden päästä sitten näemme kuinka Viljami on saanut painoa ja pituutta. Oli muuten todella haastava saada perinteinen kuukausittainen kuva otettua, sillä enään hän ei viihtynytkään selällään vaan yritti kokoajan kiivetä tuon lightboxin päälle ja ottaa kirjaimia käteensä. Tässä postauksessa näet onnistuneimman kuvan! :D

maanantai 17. heinäkuuta 2017

Viikonloppu kun meidän vauvasta kasvoi iso

Viikonlopun pettymykset alkaa olla pikkuhiljaa jo haudattu, ja on aika palata niihin vähän parempiin hetkiin. Koimme nimittäin viikonloppuna kaiken pettymyksen lisäksi monta super hyvää ja ikimuistoista hetkeä. Meillä oli mahtava porukka reissussa, ja saimme viettää aikaa perheen kesken. Viljami kasvoi kuin silmissä, sillä ensimmäinen hammas puhkesi ja toinen on jo ihan melkein puhjennut viereen. Alhaalla siis komeilee yksi hammas, jota on kyllä jo pitkään odotettukin.


Viikonlopun aikana hän nousi myös ensimmäisen kerran tukea vasten seisomaan. Muutamia kertoja hän on kiivennyt minun jalkoja pitkin aikaisemminkin, mutta nyt hän nousee jo kaikkea mahdollista vasten, iik! Viljami on istunut hienosti tuettuna jo reilun kuukauden verran, mutta nyt hän istuskelee ilman tukea. Siis aivan mielettömästi uusia juttuja niin lyhyessä ajassa. Päivä päivältä hän on taitavampi ja näyttää uusia temppuja. On ihan mahtavaa saada seurata vierestä kuinka Viljami kasvaa ja kehittyy. Ihanaa olla äiti!

lauantai 15. heinäkuuta 2017

Pettymys

Vuoden odotetuimmat kisat päättyivät eilen pettymykseen. Mä en päässyt edes yhtä kokonaista kierrosta ajamaan kilpaa, kun auto hajosi. Kone oli jumissa, eikä mitään ollut tehtävissä. Tulin varikolle hinurin perässä tietämättä miten suuret vauriot moottorissa oli. Ajattelin sen vain käyvän vähän kuumana, ja että pääsisin seuraavaan lähtöön. Kun mulle selvis että kone oli jumissa, eikä Teemu pääsisi ajamaan, mä purskahdin itkuun. Olin niin vihainen ja pettynyt. Teemu on viime talvesta asti viettänyt kaikki illat tallissa, tuhlannut niin paljon rahaa ja meidän yhteistä aikaa. Hän ei ole sen takia nähnyt kaikkia Viljamin uusia taitoja, koska on rakentanut meille autoa.


Tottakai tiedän, että tämä on meidän oma valinta ja Teemu nauttii suunnattomasti tallissa olemisesta, ja autojen näpräilystä. Tiedostamme sen, että aina voi tapahtua mitä vaan ja auto voi hajota ihan ilman mitään järkevää syytä. Moottorit on niin äärirajoille viritettyjä, että joskus ne vaan ei kestä. Tällaiset pettymykset kolahtaa aina kovaa, kun tietää että toinen on odottanut juuri tätä kisaa kuin kuuta nousevaa. Pellon rata on niin hieno, ja jos ikinä tulee mahdollisuus ajaa täällä, niin ei kannata missata sitä tilaisuutta! Tottakai nämäkin on makuasioita, mutta itse pidän Pellon rataa yhtenä suomen hienoimmista. Olisin halunnut että Teemukin pääsee nauttimaan täällä ajamisesta, mutta ehkä sitten ensi vuonna.

Kaiken kukkuraksi auto meni vielä kaupan, eli todennäköisesti ajellaan tyhjä kärry auton perässä kotiin. Tuskin arpaonni meitä huomenna suosii, sillä tämä on ollut yksi epäonnen reissu monella tavalla. Nyt toivutaan tästä pettymyksestä ja nautitaan yhteisestä kesälomareissusta. Välillä sitä kiroaa tämän harrastuksen alimpaan helvettiin, mutta silti eihän tätä pysty lopettamaan!

keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Muumimaailma vauvan kanssa

Viime perjantaina aikaisin aamulla suunnattiin auton nokka kohti Naantalia ja menimme Muumimaailmaan. Mukana oli minun ja Viljamin lisäksi siskoni perheineen sekä äitini. Muumimaailmassa on oma parkkipaikka hieman kauempana, josta on bussikuljetus Muumimaailman porteille. Me kuitenkin jätettiin auto Kuparivuoren koulun luokse, joka on pienen kävelymatkan päässä. Se ei haitannut yhtään, sillä Naantali on niin kaunis kaupunki vanhoine katuineen ja rakennuksineen, että sen katuja käveli oikein mielellään kauniissa kesäsäässä.

Muumimaailma aukesi kello kymmenen, ja olimme paikalla melko pian avaamisen jälkeen. Muutama muukin oli löytänyt kauniina päivänä tiensä muumien luokse ja väkeä oli todella paljon. Olemme siirtyneet vaunuista jo ratasosaan, joten Viljami viihtyi hyvin myös hereillä rattaissa. Parit pienet päikkäritkin hän malttoi hälinästä huolimatta ottaa. Olin positiivisesti yllättynyt kuinka hyvin vaunuilla pääsi kulkemaan, ainakaan sen takia ei jäänyt mitään näkemättä, etteikö vaunuilla olisi päässyt kulkemaan. Ja tottakai, iso osa kohderyhmästä liikkuu vielä rattailla, joten on ihan ymmärrettävää että kaikki polut on tehty esteettömiksi. Kun olin pieni, kävimme joka vuosi muumimaailmassa, ja viimeisen kerran kun olen siellä ollut, oli muumitalossa kaikki tavarat köysien takana, eikä mihinkään huoneisiin oikein päässyt. Tänä vuonna kuitenkin kaikki köydet oli poistettu, ja muumitalossa pääsi kulkemaan vapaasti ja tavaroihin sai koskea. Mahtava uudistus mielestäni!


Meillä oli mukana eväät, joten siirryttiin hieman syrjempään rannalle syömään niitä. Piknik onkin hyvä vaihtoehto, sillä eväät voi nauttia vaikka kalliolla tai hiekkarannalla. Kävimme katsomassa myös musiikkinäytelmän Pikku Myyn syntymäpäivistä. Se oli sopivan lyhyt, jotta pienetkin katselijat jaksoivat istua hetken paikoillaan. Erityismaininta täytyy antaa alueen vessoille. Ainakin siinä vessassa jota me käytimme oli hienosti huomioitu myös vauvat ja hyllyltä löytyikin iso kasa Muumi -vaippoja.



Viljami ei tietenkään vielä saanut Muumimaailmasta mitään irti, eikä varmasti oltaisi muuten sinne lähdetykään, mutta koska Alisalle tämä oli niin tärkeä tapahtuma, niin ilman muuta lähdettiin mukaan. Uskon, että tästä tulee ainakin lähes jokavuotinen kesälomareissu meille, jos vain Viljami yhtään tykkää muumeista. Paikkana se on niin kaunis ja tekemistä on monenlaista. Hinta toki on melko suolainen, mutta uskon kuitenkin että pieni lapsi saa niin paljon enemmän irti tällaisesta kuin huvipuistosta.

sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

Kisapäivää Somerolla

Tänään vietettiin päivää Somerolla kisoissa, sillä minä, isäni ja Teemu tehtiin tulospalvelua siellä. Äiti lähti onneksi mukaamme, joten Viljamia ei tarvinnut jättää hoitoon. Mukana oli myös siskontyttöni Alisa sekä meidän koira Helmi. Oltiin viime yö mun vanhempien luona, sillä lähdimme aamulla siitä yhdellä autolla kohti kisoja. Minä ja Teemu istuskelimme lähes koko päivän kilpailunjohtotornissa tietokoneen ääressä, ja äiti oli lasten kanssa varikolla. Nykyään on niin paljon helpompaa, kun Viljami syö muutakin ruokaa kuin maitoa. Aina tauoilla tottakai imetin häntä, ja kerran äiti toi hänet torniin kesken kisan, mutta muuten he pärjäsivät ilman minua pelkillä soseilla ja puurolla, eikä tarvinnut miettiä maidon sulatusta tai lämmitystä.


Kisapaikoilla olosuhteet on yleensä hyvin alkeelliset, ja Somerollakaan saatavilla ei ollut muuta kuin kylmää vettä, joka ei ole juomakelpoista. Peppua ei siis juuri siellä pesty, ja monessa paikassa juoksevaa vettä ei edes ole saatavilla ja vessat on bajamajoja. Mikroa ei tietenkään juuri missään ole, joten ruuan lämmittäminen ei tule kyseeseen. Kun mukana on taapero ja vauva, vaatii hieman kekseliäisyyttä, että kaikki päivän hommat saa tehtyä. Mielestäni kuitenkaan tällaiset olosuhteet eivät ole mikään este lähteä vauvan kanssa kisoihin. Siskoni on hyvin näyttänyt, että lapsen kanssa pystyy liikkumaan missä vain, se on ainoastaan asenteesta ja varustautumisesta kiinni. Kannustankin teitä kaikkia lähtemään rohkeasti vähän mukavuusalueen ulkopuolelle, oppii kummasti arvostamaan kodin mukavuuksia, kun viettää aikaa alkeellisissa oloissa. Raportoin teille ensi viikonlopun jälkeen olenko vielä samaa mieltä, kun takana on neljä päivää vauvan kanssa kisoissa. Onneksi mukana on iso kasa apujoukkoja, joten tarvittaessa voin ottaa hieman hermolepoa ja lykätä Viljamin isovanhempien vastuulle. Olen onnekas, kun mulla on niin paljon lähipiirissä ihmisiä, jotka on valmiita lähtemään myös kisoihin mukaan! 

perjantai 7. heinäkuuta 2017

Vauvan kanssa pohjosiin

Teemulla alkoi tänään kahden viikon kesäloma, ja ensi viikon tiistaina olisikin tarkoitus lähteä kohti pohjoista. Ensimmäinen etappi on pohjanmaalla, jossa olemme yhden yön, jonka jälkeen jatkamme matkaa 500km ylöspäin Pelloon. Pellossa on joka kesä suomen suurimmat jokkiskisat, ja tänä vuonna pääsemme Teemun kanssa molemmat ajamaan siellä kilpaa! Yövymme aivan Pellon keskustassa omakotitalossa, jossa olemme olleet jo kahtena aiempanakin vuonna. Se on ihana paikka, sillä pihassa on Helmille tilaa juosta, ja ulkosauna tuo kivan fiiliksen tällaiselle kerrostalossa asujalle. 

Tämä on ensimmäinen pitkä automatka Viljamin kanssa. Tähän asti pisin reissu on ollut Turkuun eli noin 150km. Meidän suunnitelma on, että lähdemme aikaisin aamulla ajamaan, hyvässä lykyssä pari ensimmäistä tuntia Viljami nukkuu, jonka jälkeen voimme pitää pitkän tauon. Ajattelimme ajaa parin tunnin pätkissä, ja pitää kunnon taukoja, sillä mukana on myös Helmi, jonka täytyy päästä purkamaan energiaansa ulkona. Olen aloittanut valmistautumisen jo hyvissä ajoin tällä viikolla, ja yrittänyt listata ylös mukaan tarvittavia tavaroita. Tuntuu että vauvan kanssa reissatessa tavaramäärä on valtava. Kävin myös hakemassa apteekista hyttysmyrkyn, joka sopii vauvoillekin. Lapissa itikoita tuntuu aina riittävän, joten on tärkeää suojata Viljami niiltä. Tottakai yritämme vaatteilla suojata suurimmaksi osaksi, mutta hätävarana on hyvä olla mukana myös myrkkyä.


Automatkalle olen suunnitellut ottavani kasan leluja, ja vettä nokkamukiin, jotta suurimpaan janoon saa antaa vettä, ennenkuin pystytään pysähtymään. Kaikki mahdollisimman äänekkäät lelut on tällä hetkellä Viljamin lemppareita, joten koitan niillä viihdyttää häntä. Viljami on onneksi hyvä nukkuja autossa, joten toivon että pystymme etenemään hänen päikkäreiden aikana hyvän tovin. Täytyy myöntää, että mua jännittää lähteä näin pitkälle automatkalle.

Koska tämä on meidän ensimmäinen pitkä matka autossa, niin nyt kaipailisin teiltä vinkkejä. Mitä pitää ottaa huomioon vauvan kanssa reissatessa ja mitä pitää ottaa ehdottomasti mukaan? Nyt saa puhua, mä oon muuten ihan pulassa! :D

keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Kotisiivous on tarpeellinen jokaiselle

Yhteistyössä Perheblogit ja Freska

Kuten olen aiemmin jo kertonut, olen siivoushullu. En tykkää päästää kotiini vieraita, jos en ole pyyhkinyt pölyjä, imuroinut, pessyt lattioita ja vessaa. Jos kuulen, että joku on tulossa meille, teen pikasiivouksen, jotta edes vähän näyttäisi puhtaalta. Minulle tarjoutui mahdollisuus saada kotisiivous Freskan kautta ja emmin kauan että haluanko ketään vierasta kotiini siivoamaan, koin myös että meillä on kyllä aika puhdasta ylipäänsä. Siivoilen aina kun jaksan ja ehdin, joten kamalaa sotkua ei ikinä ehdi syntymään, vai ehtiikö?

Maanantai-aamuna kahdeksalta ovikello soi, ja sisään asteli ihana Sari. Freskan sivuilla on kätevä laskuri, jolla pystyy laskemaan asunnon neliöiden mukaan siivoukseen tarvittavan ajan. Meille oli varattu kolme tuntia perussiivoukseen. Siivoukseen voi erikseen tilata esimerkiksi ikkunoiden pesun, jääkaapin tai uunin sisäpesun tai vaikka vaatteiden silitystä. Erityisesti ikkunoiden pesu on sellainen juttu, jonka mielelläni jättäisin jonkun muun tehtäväksi. Lähdimme siivouksen ajaksi pois kotoa, sillä jaloissa pyörivä koira ja vauva ei varmasti helpottaisi siivousta.

Vietimme kolme tuntia Teemun vanhempien luona, jossa syötiin aamupala, nukuttiin pienet päikkärit yhdessä Viljamin kanssa, ja mä tein vähän koneella hommia. Kotiin saapuessa mua vähän jännitti, että miltä meillä näyttää. Pöydälle oli jätetty suklaata ja tervehdys kortin muodossa. Ihanaa! En ollut osannut ajatella, että meillä oli oikeasti kertynyt likaa sinne tänne. En edes muista koska olisin tehnyt perusteellisen siivouksen, kun yleensä vain otan isoimpia sieltä täältä. Nyt huomasin, että meidän ovenkahvat ja kaikki hanat kiiltää, keittiön valkoinen taso oli taas kokonaan valkoinen, eikä tahroja ollut missään. Mikron ja jääkaapin ovi olivat kiiltäviä, ja ilmastoinnin venttiilikin oli putsattu pölystä! Mulla on yksi vitriini täynnä astioita, ja sieltä pölyjen pyyhkimistä kartan viimeiseen asti, nyt sekin oli tehty! Mä olin oikeasti niin positiivisesti yllättynyt, ja samalla vähän järkyttynyt; mä luulin että meillä on ollut puhdasta.



Monia varmasti kiinnostaa mitä tällainen lysti oikein maksaa? Siivous maksaa 34e/tunti, ja koska siivouksen voi laittaa kotitalousvähennykseen, jää hintaa omavastuu 100 euron jälkeen 17e/tunti aina 2400 euroon asti. Eli vuonna 2017 kotitalousvähennys on 50% maksamasi palvelun hinnasta. Freska on tehnyt asian todella helpoksi, sillä he toimittavat vuoden vaihteen jälkeen sähköpostilla laskelman kotitalousvähennyskelpoisista ostoista, ja neuvovat lisäksi kuinka ilmoitat tiedot verottajalle. Helppoa! 

Jos kiinnostaa kotisiivous Tampere, Turku tai Helsinki + lähialueet, niin suosittelen ehdottomasti Freskaa. Vaikka koti ei näyttäisi edes kovin sotkuiselta ja likaiselta, on perusteellinen puhdistus välillä todellakin tarpeen. Musta tuntuu, että jatkossa ainakin muuton yhteydessä tehtävän siivouksen voisin ihan hyvin jättää muiden tehtäväksi, ja ehkä sen ikkunan pesunkin voisi ulkoistaa, kun hinta ei päätä huimaa, vaikka niin usein luullaan.


maanantai 3. heinäkuuta 2017

Siskon polttarit

Huh, vihdoin salailu on ohi ja voi hengähtää. Lauantaina oli nimittäin mun isosiskon Ilonan polttarit! Lupauduin auttamaan kaasoa niiden järjestelyssä, ja parhaani mukaan kotoa käsin yritin hoitaa minulle annettuja hommia. Polttarit pidettiin Turun seudulla, joten puhelimen välityksellä koitin saada asioita hoidettua. Pidettiin me kaason kanssa kerran pieni palaveri meillä, ja senkin salailu oli jo haastavaa! 

Meidän aamu alkoi aikaisin, sillä tarkoitus oli olla yhdeksän jälkeen morsiamen kotona, joten lähdimme kuuden jälkeen ajelemaan ensin kohti Viialaa, jossa vaihdoimme auton isompaan ja jätimme Helmin hoitoon, jonka jälkeen otimme Teemun ja Viljamin kanssa suunnan kohti Turkua. Minä istuskelin Viljamin kanssa takapenkillä ja koitin saada meikattua, enpä ole aikaisemmin joutunut autossa meikkaamaan. Noukimme matkalta kaason kyytiin ja menimme morsiamen luokse. Siellä meitä odotti jo mun molemmat siskot ja sulhasen siskot. Annoimme morsiamelle selviytymispakkauksen päivää varten, josta löytyi lista mukaan pakattavista tavaroista, kartta, taskumatti sekä vaatteet jotka hänen tuli pukea päälle. Päivän teemana oli harrastukset vuosien varrelta, joten vaatteiksi päätyi ajohaalari, polvisuojat sekä partiohuivi. Viime vuosina Ilona on innostunut geokätköilystä, joten hän sai kartan avulla suunnistaa kohti päivän tehtäviä.



Ensimmäisenä vuorossa oli 1,5h hierontaa, jonka aikana me kävimme katsomassa paikat kuntoon kaason vanhempien luona, sillä aioimme viettää siellä päivää. Haimme Ilonan hieronnasta, ja ovesta pihalle käveli tukka pystyssä, väsynyt ja silmiään siristävä morsian. Hieronta oli onnistunut, ja oli aika suunnata kohti seuraavaa rastia, joka oli siis kaason vanhempien talo. Siellä ensimmäisenä tehtävänä oli etsiä metsästä yksi oikea geokätkö, joka oli korkealla kalliolla. Sillävälin pystytimme piknikin kalliolle, josta oli mahtavat näkymät merelle. Päivän aikana Ilonan oli tarkotus kerätä pisteitä erilaisista tehtävistä, jotta hän saisi päivän päätteeksi diplomin ja pääsisi naimisiin. Piknikillä tehtävä oli avata skumppapullo, ja hän suoriutuikin siitä juuri sopivassa ajassa.




Piknikin jälkeen suunnistimme kartan avulla kohti rantaa, jossa meitä odotti kaason edellis illan myrskyssä laittama kalaverkko, jotta saisimme pienen lentopallopelin aikaiseksi. Pelasimme tai siis heittelimme palloa puolelta toiselle, ja nauroimme kippurassa toistemme lyönneille. Pelailun jälkeen alkoi tulla nälkä, joten menimme sisälle, jossa söimme kaason sekä hänen äidin loihtimia herkkuja. Pöytään oli katettu tacovuokaa, salaatteja, patonkia, juustoja, kakkua ja hedelmiä. Ruuat olivat taivaallisia, ja nälkä alkoikin olla jo kova!




Sekä Ilona, että minä pelätään jonkin verran vettä, joten oli vuorossa päivän extreme-osuus! Meitä odotti nimittäin rannassa upea vene, jolla lähdimme kiitämään kohti Airiston vierasvenesatamaa, jossa oli tänä viikonloppuna Saaristo Poker Run, ja paikalla oli kaikki suomen nopeimmat veneet. Käveltiin hieman satamassa ja istuskeltiin kalliolla. Alettiin olla aika väsyneitä, joten lähdettiin takaisin kaason vanhempien luokse, jossa morsianta odotti vielä yksi tehtävä. Partiotaitojen testausta solmujen ja trangian kasaamisen muodossa. Laitetaan vaikka väsymyksen piikkiin, että solmut ei aivan ollut enää hallussa, mutta trangian kasaus onnistui mallikkaasti. Laitoimme vielä saunan päälle ja kävimme saunomassa, jonka jälkeen ajeltiin taksilla kotiin. Teemu ja Viljami olivat olleet päivän Ilonan miehen ja Alisan kanssa. Koska kello oli jo paljon, niin jäimme yöksi heidän luo ja ajelimme aamulla takaisin kotiin.


Meillä oli ihan mahtava päivä, ja mielestäni onnistuttiin aika hyvin saamaan morsiamen näköiset polttarit. Budjetti meillä oli myös melko pieni, joten siihen nähden saatiin paljon tehtyä kaikennäköistä. Suosittelen jos järjestätte polttareita, että jaatte tehtäviä osallistujien kesken, niin kenellekään ei tule liian isoa taakkaa ja kaikki saa osallistua järjestelyihin. Toivottavasti Ilona nautit päivästä, oli ilo saada olla mukana sinun erityisessä päivässä! <3